Päävesistö
Laihianjoki
Noin 60 kilometriä pitkä Laihianjoki kulkee kylien ja viljelymaiseman halki kohti Vaasan rannikkoa ja Sundominlahtea.
Luonto ja retkeily
Joki, pellot, metsät, suot ja retkireitit
Laihian luonto ulottuu jokivarren viljelymaisemasta metsäisille ja soisille reuna-alueille. Retkireitit ja taukopaikat on koottu omiin käytännöllisiin kokonaisuuksiinsa.
Valitse aihe
Luontoon ja retkelle
Tutustu ensin kohteisiin ja reitteihin tai etsi retkelle sopiva laavu. Kohdesivuilla ovat myös kulku- ja turvallisuusohjeet.
Joet ja vesistöt
Laihianjoki ei ole kunnan ainoa joki
Madesjoki täydentää kuvaa Laihian vesistöistä. Sen lisäksi kunnan luontoon kuuluvat tekoallas, pienet luonnonjärvet sekä kalastukseen liittyvät vesikohteet.
Lounainen Laihia
Madesjoki
Madesjoki virtaa Laihian lounaisosassa Maalahden suuntaan. Pienempi nimetty joki kuuluu olennaisena osana kunnan vesistöverkostoon ja paikalliseen maisemaan.
Tekoallas
Kivi- ja Levalampi
Laihian ja Kurikan alueille ulottuva noin 922 hehtaarin tekojärvi liittyy Levanevan suoalueeseen, retkeilyyn, linnustoon ja kalastukseen.
Luonnonjärvet
Nälkäjärvi ja Knuutinjärvi
Laihian harvalukuiset nimetyt luonnonjärvet erottuvat jokien, purojen, ojien ja tekoaltaiden hallitsemassa vesistömaisemassa.
Kalastuskohde
Sutikka
Sutikka eli Sutikan lohimonttu tunnetaan istutettujen lohikalojen kalastuskohteena. Ajantasaiset lupa- ja kalastustiedot tarkistetaan ylläpitäjältä.
Miltä Laihia näyttää?
Maisema kertoo, miten Laihia on rakentunut
Laihian maisema on tasainen ja kerroksellinen. Laihianjoki, avoimet pellot, vanhat kylänpaikat sekä niitä ympäröivät metsä- ja suoalueet muodostavat kokonaisuuden, jossa luonnonympäristö ja ihmisen muokkaama kulttuurimaisema ovat jatkuvasti rinnakkain.
Maisemaa ymmärtämällä on helpompi hahmottaa myös Laihian historiaa. Kylät eivät ole syntyneet sattumanvaraisesti, eivätkä pellot, tiet ja rakennukset ole toisistaan irrallisia kohteita.
01
Laihianjoki
Laihianjoki kulkee tasaisen viljelymaiseman halki. Se on vaikuttanut asutuksen, kylien ja kulkureittien sijoittumiseen, vaikka joki ei kaikkialla hallitse näkymää.
Joki yhdistää maiseman eri osia.
02
Avoimet pellot
Laajat viljelyalueet ovat pitkän raivaus- ja viljelyhistorian tulosta. Ne muodostavat suuren osan siitä maisemasta, jonka Laihialla liikkuva ensimmäisenä huomaa.
Pellot ovat kulttuurimaisemaa.
03
Kylät ja pihapiirit
Asutus on perinteisesti sijoittunut nauhamaisesti jokivarren ja vanhojen teiden läheisyyteen. Kylien rakenne näkyy edelleen taloryhminä, pihapiireinä ja paikanniminä.
Kylät kertovat asutuksen historiasta.
04
Metsät ja suot
Avoimen viljelymaiseman ulkopuolella Laihia muuttuu metsäisemmäksi. Metsä- ja suoalueet täydentävät kuvaa kunnasta, joka on paljon muutakin kuin peltoa.
Luonnonympäristö jatkuu kylien takana.
Näin maisemaa luetaan
Luonto ja ihmisen jäljet muodostavat saman kokonaisuuden
Laihian avoin peltomaisema ei ole koskematonta luontoa, vaan vuosisatojen työn muovaama kulttuurimaisema. Luonnonmaisema näkyy selvimmin joessa, metsissä, soilla ja maaperän ominaisuuksissa.
01
Luonnonmaisema
Joki, metsät, suot, maaperä ja pinnanmuodot muodostavat ympäristön luonnollisen perustan.
02
Kulttuurimaisema
Pellot, kylät, tiet, rakennukset ja pihapiirit ovat ihmisen työn ja asumisen muovaamaa maisemaa.
03
Rakennettu ympäristö
Kirkko, sillat, pohjalaistalot, koulut ja muut rakennukset muodostavat maiseman näkyvimmät historialliset kerrostumat.
Mitä kannattaa huomata?
Laihianjoki ei kulje syvässä laaksossa, vaan tasaisella peltoalueella. Siksi maiseman avaruus syntyy ennen kaikkea pelloista, pitkistä näkymistä ja jokivarren asutuksesta.
Seuraavaksi
Tutustu Laihian kyliin
Kyläosioon