7 656
asukasta
Tilanne 31.12.2024

Laihian digitaalinen kotiseutuopas
Käytännön tietoa, paikallishistoriaa, kyliä, luontokohteita, kulttuuria ja palveluja yhdessä selkeässä oppaassa.
Hae oppaasta
Haku löytää oppaan aihealueet ja auttaa nopeasti oikealle sivulle.
Kirjoita vähintään kaksi merkkiä.
Laihia pähkinänkuoressa
Laihia on Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva maaseutukunta. Sen kuntakeskus, kylät ja viljelyalueet sijoittuvat Laihianjoen, vanhojen teiden ja nykyisten liikenneväylien ympäristöön.
Vuosi 1576 on Laihian pitäjän historian keskeinen merkkivuosi. Alueen asutus on kuitenkin paljon sitä vanhempaa, ja sen eri vaiheet näkyvät edelleen paikannimistössä, kylärakenteessa ja rakennetussa ympäristössä.
7 656
Tilanne 31.12.2024
1576
450-vuotisjuhlavuosi 2026
Pohjanmaa
Kyrönmaan seutukunta
6
Kuntaraja kuuden kunnan kanssa
Neljä avainta Laihian ymmärtämiseen
01
Laihianjoki kulkee asutuksen ja avointen viljelyalueiden lomassa. Jokivarsi on vaikuttanut kylien sijoittumiseen ja pitäjän maiseman kehitykseen.
02
Useiden jokivarren kylien kantatilat ovat sijainneet samoilla seuduilla ainakin 1600-luvun lopulta lähtien.
03
Jokivarren pohjalaistalot pihapiireineen kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.
04
Suullisena perinteenä elävä nuukuusmaine on yksi Suomen tunnetuimmista paikallisista humoristisista perinteistä.
Laihian virallinen tunnus
Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa hopeinen orava istuu kultaisella oksalla ja pitelee etukäpälissään kultaista käpyä. Vaakunan kenttä on vihreä.
”Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava.”
Vaakunan virallista kuvausta ei pidä tulkita automaattisesti nuukuusvertaukseksi: tunnuksen ja nuukuusmaineen yhteydelle ei ole tässä käytetyissä lähteissä varmistettua selitystä.
Vaakunan tiedot ja kuvalähde →Tiesitkö tämän?
Avaa kysymys nähdäksesi vastauksen. Jokaisen tiedon yhteydessä on lähde, josta voit tarkistaa myös lisätiedot.
Jokiperässä, noin 25 kilometrin päässä Laihian kirkolta Tampereen suuntaan. Sekä tien pinta että kukon huippu ovat siellä noin 57 metriä merenpinnan yläpuolella.
Vertailu on laskettu kirkon noin 39 metrin rakennuskorkeudesta ja Maanmittauslaitoksen N2000-korkeusmallista. Luvut ovat likimääräisiä.
Yhteensä 201 kilometriä. Niistä 38 kilometriä on valtateitä, 15 kilometriä seututeitä ja 148 kilometriä yhdysteitä. Kantateitä Laihialla ei ole.
Luku perustuu vuoden 2025 tietilastoon. Vanha tuttu ilmaus ”yleiset tiet” tarkoittaa tässä valtion ylläpitämiä maanteitä.
287,5 kiloa reilun kaupan kahvia. Samassa hankkeessa rakennettiin seitsemän siltaa, kolme eritasoliittymää, 4,6 kilometriä uutta maantietä ja 2,8 kilometriä uutta jalankulun ja pyöräilyn väylää.
Museoalueeseen kuuluu 16 rakennusta. Vanhin niistä on vuonna 1731 rakennettu vilja-aitta.
Yli 5 000 esinettä 1700- ja 1800-luvuilta. Museoalueella esitellään myös Laihialta löydettyjä hautaröykkiöitä ja rautakautisia muinaislöytöjä.
Laihian kirkkomuseossa. Ensimmäinen kukko poistettiin tornista 1910-luvun remontissa ja otettiin talteen museoesineeksi.
Noin kahdessakymmenessä. Laihian kirkko kuuluu tähän melko harvalukuiseen joukkoon.
Hevosvetoisilla ruumisvaunuilla. Vanhat saattovaunut ovat nykyisin nähtävissä Laihian kirkkomuseossa.
Vuonna 1810 rakennettuun luhtiin käytettiin Laihian vuonna 1642 valmistuneen aikaisemman kirkon hirsiä. Hirsissä on säilynyt katkelmia vanhan kirkon maalauksista.
Ylipotin luhti on rakennussuojelulailla suojeltu yksityinen rakennusperintökohde. Sen sijaintia tai vierailuohjeita ei julkaista.
Venäläisvaruskuntien aseistariisunta aloitettiin siellä tammikuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1918. Entinen upseeritalo on nykyisin suojeltu ja vuokrattavissa juhla- ja tapahtumakäyttöön.
Rakennusten ja maaston korkeudet sekä niistä lasketut vertailut ovat likimääräisiä. Historiallisissa tiedoissa käytetään viranomais-, museo- ja seurakuntalähteitä.