Kivisillat ja rakennusperintö
Aloita Kylänpään ja Rudon vanhoista kivisilloista ja jatka jokivarren pihapiireihin, rautatieympäristöön sekä eri aikakausien rakennuksiin.
Kivisiltojen Laihia
Kylänpään ja Rudon vanhat kivisillat ovat näkyviä jälkiä Laihianjokivarren liikenne- ja rakennushistoriasta. Ne yhdistävät vanhan tielinjan, kylämaiseman ja joen samaksi kulttuuriympäristöksi.
Kylänpään kivisilta Marko Lapiolahden valokuvasta.
Kylänpään kivisilta
Kylänpään vanha kivisilta on rakennettu 1880-luvulla. Kiviholvi, vanha tielinja ja Laihianjoki muodostavat tunnistettavan osan Kylänpään kulttuurimaisemaa.
Laihian kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys ↗Rudon kivisilta
Rudon vanha kivisilta kuuluu Laihianjokivarren siltaperintöön. Laihian kaavatyön asukaskyselyssä se nimettiin tärkeäksi kulttuuriympäristön rakennelmaksi yhdessä Kylänpään sillan ja muiden vanhojen kivirakenteiden kanssa.
Kunnan asukaskyselyn raportti ↗Rakennettu Laihia
Laihian rakennettu ympäristö on syntynyt jokivarren asutuksesta, maataloudesta, seurakunnasta, liikenteestä ja paikallisista elinkeinoista.
Rakennusperintökohde ei automaattisesti ole vierailukohde. Yksityisten kohteiden yhteydessä ei julkaista osoitetta, kylää, karttaa tai muuta sijainnin paljastavaa tietoa.
Rakennusperinnön perusta
Laihian vanha rakennuskanta näkyy eri kylissä sijaitsevissa pihapiireissä, yksittäisissä rakennuksissa ja maisemakokonaisuuksissa.
1800-luku
Vanhoja pihapiirejä
Useiden arvokkaiden talojen ja talousrakennusten juuret ulottuvat 1800-luvulle.
kerroksia
Eri aikakausilta
Rakennusperintö ulottuu talonpoikaisrakennuksista rautatieympäristöön ja jälleenrakennuskauteen.
Vanhan kirkon hirret
Ylipotin luhti rakennettiin vuonna 1810 Laihian vuonna 1642 valmistuneen aiemman kirkon rakennusmateriaaleista. Hirsissä on säilynyt katkelmia vanhan kirkon maalauksista.
Kohdetta esitellään rakennusperintönä. Sivulla ei julkaista sijaintia tai vierailuohjeita.
Pohjalainen pihapiiri
Pukan tilan 1820-luvulla rakennettu talouskeskus muodostaa poikkeuksellisen eheän pohjalaisen pihapiirikokonaisuuden. Se on arvokas esimerkki 1800-luvun pohjalaisesta rakennustavasta.
Kohde on yksityisomistuksessa. Se ei ole yleinen vierailukohde. Sijaintitietoja ei julkaista.
Teollinen rakennusperintö
Vuonna 1907 valmistunut entinen osuusmeijeri on näkyvä osa Laihian kirkonseudun rakennettua ympäristöä. Jugend-piirteinen rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä SR-1. Rakennus sai uuden yksityisen omistajan joulukuussa 2025, eikä sitä esitetä avoimena vierailukohteena.
Rakennus on yksityisomistuksessa eikä sitä esitellä avoimena vierailukohteena. Rakennusta voi tarkastella vain julkiselta alueelta yksityisyyttä ja mahdollista toimintaa häiritsemättä.
Liikenteen rakennusperintö
Laihian entinen asemarakennus valmistui vuosina 1881–1883. Rakennusta laajennettiin vuonna 1905 Bruno Granholmin suunnittelemilla poikkipäädyillä. Aseman ympärille syntyi vähitellen asutusta ja pienteollisuutta, ja rautatie vaikutti merkittävästi Laihian taajaman kasvuun.
Asemarakennuksia ei esitellä avoimina vierailukohteina. Tarkkoja osoite-, omistus- tai karttatietoja ei julkaista, ja rakennuksia tulee tarkastella vain julkisilta kulkureiteiltä yksityisyyttä häiritsemättä.
Paikallinen pelastustoiminta
Tiilinen vanha paloasema rakennettiin vuonna 1910. Rakennus on historiallisesti arvokas muistuma Laihian järjestäytyneen palontorjunnan ja pelastustoiminnan varhaisista vaiheista.
Rakennus on ollut myöhemmin liike- ja asuinkäytössä eikä se ole museo tai avoin vierailukohde. Tarkkaa osoitetta, karttalinkkiä tai nykyisiä yksityisiä käyttötietoja ei julkaista.
Rakentamisen kerrostumia
Perinteisissä pohjalaisissa talonpoikaispihapiireissä rakennukset rajasivat suojaisan, usein lähes nelikulmaisen pihan. Laihian vanhoissa kylämaisemissa on säilynyt esimerkkejä tästä rakennustavasta.
Vanha asutus sijoittui Laihianjoen ympäristöön, viljelykelpoisten maiden läheisyyteen ja hieman ympäristöään korkeammille paikoille.
Rautatien valmistuminen synnytti Laihialle uuden rakennetun ympäristön. Asemarakennus, makasiini ja muut rautatiealueen rakennukset kertovat liikenteen ja taajaman kasvusta.
Sotien jälkeinen rakennuskanta kuuluu myös Laihian historiaan. Alkuperäisessä muodossaan säilyneet 1950- ja 1960-lukujen talot täydentävät vanhempaa kylä- ja pihapiiriperinnettä.